Viimeinen päivä. Tänään ostetaan tuliaiset ja jätetään Perulle/Limalle jäähyväiset.
Aloitimme aamun syömällä kulmakuppilan aamupalan. Se oli yllättävän hyvä. Kuppilaa piti vanha mies, joka näytti tyytyväiseltä, että tulimme sinne uudelleen. Olimme käyneet syömässä siellä yhtenä iltana ihan hyvä illallisen. Aamupala oli "mannermainen" eli teetä ja paahtoleipää hillolla. Leipiä tuli todella paljon, paahdettuna ja leikattuna kolmioiksi. Hilloa päälle ja vähän voita - nam! Minulla oli taas vähän vatsan kanssa ongelmia, joten paahtoleipä ja tee olivat toiveena - muunlaista aamupalaa en olisi halunnut syödäkään.
Tärkein tuliainen on pisco. Piscoa ei saa Suomesta ja Tallinnasta saatava pisco ei ole kovin hyvälaatuista. Maistuu enemmän kotipolttoiselta kuin oikealta piscolta. Se ei ole edes perulaista!
Siispä pisco-kauppaan eli siihen isoon Metroon, joka on lähellä Kennedy-puistoa. Siellä on oma alkoholiosasto. Piscoja löytyi, vaikka mitä mutta ei sitä parasta eli Kusi-nimistä. Mutta hintaluokka oli sellainen, että varmaan ostamamme piscot ovat hyvälaatuisia. Ostimme niitä 3 pulloa, kun ei muistettu mitkä ovat alkoholin tuontimääräykset täältä EU:n ulkopuolelta. Pisco on 45%, joten menee väkeviin ja niitä ei kai saa tuoda paljon...? No kyllä kolmesta saa jo muutaman piscosourin :)
Ostin myös vähän mausteita. Suomesta ei saa pieniä keltaisia paprikoita, joista tehdään keltaista tahnaa, jota käytetään värinä ja mausteena aika monessa perulaisessa ruoassa. Ostin tätä tahnaa muutaman pussin, jotta pääsen taas kokkailemaan kotona. Lisäksi mukaan lähti maca-jauhoa smoothieta ja raakasuklaata varten. Todella edullista täällä.
Kävimme heittämässä ostokset hotelliin ja sitten palasimme Kennedy-puistoon jättämään jäähyväiset tutuille paikoille. Istuimme jopa hetken aikaa samassa paikassa missä ihmettelimme ruokakärryn kokoamista - nyt sama myyjä ja sama kärry olivat samassa paikassa. Emme ostaneet mehua tällä kertaa, mutta hetken istuimme penkillä ja katsoimme kaupankäyntiä. Sitten vaelsimme eteenpäin.
Oli aika hyvästellä myös tämä iso härkä, joka nököttää Kennedy-puiston toisessa päässä.
Musiikki houkutteli meidät puiston toiseen päähän, Ihmettelimme mistä johtuu iso määrä ihmisiä jotka ovat ympyrässä ja mitä kehän sisällä tapahtuu - ja mistä musiikki tulee...?
Ihmisjoukko oli kehässä pienen amfiteatterimaisen syvennyksen ympärillä. Ihmiset istuivat portailla ja ympyrän keskusta oli aivan tupaten täysi tanssivia ihmisiä. Eri ikäisiä pareja tanssi ympyrän keskellä ja kovaäänisistä tuli tanssimusiikkia. Vähän ehdotin Bengtille, että mennäänkö vetämään mallia suomalaista tangosta, kun tangon tahdit kajahtivat ilmoille. Hän ei suostunut, hm...
Aikamme tanssijoita katsottuamme lähdimme kohti kirkkoa, jota olimme ihailleet jo useampana päivänä. Nyt siellä näytti olevan häät tai muut juhlat. Lähempänä huomasimme että kyseessä oli ilmeisesti kastajaiset, koska pikkuinen vauva oli isänsä käsivarrella ja äiti yritti pysyä tämän pienen prinsessan perässä. Kovin oli hienosti pukeutunutta juhlaväkeä, joiden väliss heilui tilattu valokuvaaja hierveän monen kameran kanssa. Istuimme penkille seuraamaan mitä tapahtuu. Keskustelujen ja kuvausten jälkeen, porukka lähti siirtymään ilmeisesti juhlapaikkaan ja me jäimme katselemaan kirkkoa.
Sisältä kirkko oli kaunis. Istuimme siellä hiljaa ja katselimme rukoilevia ihmisiä.
Ilta alkoi lähestyä ja taivaalta paljastui melkein täysi kuu. Vähän on vielä alareunasta vajaa.
Olimme pyörineet kaupungilla aika kauan ja meidän piti mennä yhteen piscobaariin, jota meille suositteli meidän tulkki perjantaina, mutta googlailun jälkeen selvisi, että paikka aukeaa todella myöhään, joten emme jaksaneet lähteä sinne vaan päätimme ottaa piscot jossain lähempänä. Koska ilma oli hienoja ja näimme kivan ison terassin, päätimme mennä sinne piscoille. Tässä viimeinen pisco tällä reissulla!
Otin vähän kuvaa kännykällä terassilta. En varsinaisesti kuvannut muuta kuin kadun vilinää - vähän muistoja...
Pisco alkoi hiukomaan, joten pyysimme menut ja päätimme olla laiskoja ja myös syödä tässä katuravintolassa. Muutkin terassilla söivät, joten tarjoilija toi innoissaan menuun ja me tilasimme vähän purtavaa. Ruoan jälkeen oli taas aika lähteä hotelliin ja nukkua viimeinen yö vaaka-asennossa ennen tulevaa reissua ja yötä lentokoneessa.
Vähän haikeina katselimme täysikuuta ja hyvästelimme kaupungin.
