Ennen matkaa

Torstai 16.10.2014

Päivän fiilis: viime hetken paniikki töistä ja lähtövalmisteluista, mutta samalla innostunut odotus

Nyt se tapahtuu. Kauan odotettu kummimatka Peruun tapaamaan meidän kummilasta alkaa.

Mikään tässä matkassa ei ole kovin tavanomaista. Edes aamu ei ollut tavallinen. Bengt lähti aamulla aikaisin töihin, sillä työmatkalla hän piipahti Ylen aamuradiossa kertomassa meidän matkasta. Minä jäin vielä aamulla nukkumaan, mutta 7 aikaan hätkähdin hereille ja mietin hetken, että kohta Bengt on radiossa ja minä en tiedä missä meidän radio on!

Linkki haastatteluun.

En koskaan kuuntele radiota muualla kuin autossa ja mietin, että pitäisikö lähteä autoon istumaan ja kuuntelemaan haastattelua. Jäin kuitenkin sänkyyn miettimään miten tehokkaimmin käytän aikani, koska tekemistä on vaikka kuinka ja vielä pitäisi ehtiä pakkaamaan. Ei muuta kuin ylös ja päivän työt käyntiin.

Aamupäivä hurahti töiden kanssa ja iltapäivällä olin tapaamisessa Pasilassa, joten olin sopinut Bengtin kanssa treffit ja kyydin kotiin. Autossa puimme tilannetta ja totesimme, että aika ei riitä, jos pitäisi ehtiä illalla nukkumaan ja lähtö kentälle on aamulla 4 jälkeen. Niinpä päätimme, että tänä yönä emme nuku vaan tehdään työt rauhassa loppuun, pakataan ja lähdetään ajoissa kentällä. Oli tosi huojentavaa, kun ei tarvinnut hosua vaan oli mahdollista käyttää nukkumisen sijaan nekin tunnit hyödyksi.

Pikaisen purilaisaterian jälkeen Bengt lähti takaisin töihin lopettelemaan oman työurakkansa ja minä jäin jatkamaan hommiani. Sain työni iltakymmenen jälkeen siihen malliin, että pääsin lopultakin ajattelemaan itse matkaa.

Olimme ostaneet kummitytöllemme paljon lahjoja. Osa oli jouluksi, osa synttärilahjaksi marraskuuhun ja osa tuliaisiksi. Otimme käärepaperia ja teippiä mukaan, koska sunnuntaina meillä on Limassa vapaapäivä ja ehdimme pakkaamaan lahjat. Lisäksi oli parempi paketoida perillä, etteivät paketit ruttaannu matkalaukussa. Aloitimme pakkaamisen siis lahjoista. Ne täyttivät matkalaukun toisen puolen täysin. Toiselle puolelle tulivat vaatteet.

Kaikki paidat ovat tällä reissulla ohuita urheilupaitoja, joita on helppo pestä ja jotka eivät rutistu. Lisäksi ne ovat erittäin kevyitä. Lisäksi farkut ja pari fleeciä. Vaatteiden valinnassa ongelmana oli se, että olisimme Perussa kahdessa täysin erilaisessa ilmastossa. Alussa lämpimässä rannikkoilmassa Limassa ja sitten viikko vuoristossa, jossa on viileää ja jossa tulee ajoittain vettä. Tarvittaisiin siis vettäpitävä takki. Myös kengät piti olla järkevät eli lenkkarit yleiskengiksi ja urheilusandaalit, jos tarvitaan kevyempää kenkää. Ja ok, myönnetään - en nyt voi lähteä ilman yksiä korkkareita, joten sellaiset järkevät avokkaat, joista tiedän, ettei tule rakkoja ja jotka sopivat sekä farkkujen että hameen kanssa, tuli kenkäpussiin mukaan.

Sitten ei muuta kuin pesukamat, kasa lääkkeitä ja kamerat, kännyt ja tabletit mukaan molemmille latureineen.

Laukut painoivat noin 17 kg molemmat, joten olin oikein ylpeä tällä kertaa onnistuneista valinnoista. Vaikka matkustamme paljon, niin pakkaaminen on taitolaji. Useimmiten tulee varsinkin kiireessä pakattua ylimääräistä just in case....

Lentokentällä piti olla klo 5. Lähdimme matkaan 4 aikaan, joten kiirettä ei ollut kun matka näin aamuyöstä taittui 20 minuutissa. Aamu oli kirpakka ja hämärässä ei vastaan tullut kuin muutama taksi.

Olemme matkalla!