keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

6. päivä; suklaamuseo ja Kennedy puisto

Keskiviikko

Viime yönä tuli nukuttua 12 tunnin unet - kyllä väsytti. Nyt on olo taas paljon virkeämpi. Flunssa verottaa voimia ja helle, joten nyt kun meillä on välipäivä, voidaan ottaa rennosti.

Muulla ryhmällä on tänään lähtö Cuscon suuntaan ja Renaceriin. Menimme klo 12 saattamaan heitä matkaan ja toivottamaan renacerilaisille mukavaa kummipäivää. Halausten ja toivotusten jälkeen koko poppoo meni bussiin ja me jäimme hotellin aulaan, missä tapasimme australialaisen naisen, joka halusi tietää miksi me emme lähteneet bussiin ja olemmeko me suomalaisia. Juttelimme hetken hänen kanssaan ja kävi ilmi, että hänen miniänsä asuu Vaasassa ja myös rouva on käynyt Suomessa. Hänellä riitti juttua ja pakko oli katsoa myös matkakuvia mm. Titikana-järveltä.

Lopulta hyvästelimme rouvan ja lähdimme suklaamuseoon. Kennedy-puiston vieressä oli saman suklaamuseon, jossa viimeksi kävimme Berliinikadulla, sivuliike. Tässä suklaamuseossa oli isompi myymälä, josta olisi saanut ostaa erilaisia kaakaotuotteita, mutta pöytiä oli vain kaksi ja molemmat olivat varattu, joten päätimme jatkaa matkaa Berliinikadulle. Halusimme nimittäin maistella suklaa-lounaan, joten menimme alkuperäiseen paikkaan.


Suklaamuseossa on vahva kaakaopavun haju. Heti sisään tullessa saa kupin kaakaonkuorista tehtyä teetä - tai teentapaista juomaa. Myymälänurkka on pieni, mutta seinillä on kuvia ja tekstiä siitä, miten suklaa syntyy. Ja istumapaikkoja on muutama, joten syöminen onnistuu hyvin.





Erilaisia hilloja ja maapähkinävoita, joissa on suklaata sekä suklaalevitettä. Näitä sai maistella taustalla olevalla lastalla - nam! Ostin yhden hillopurkin kotiin - ja Bengt vie yhden töihin.


Myös pisco, jossa on kaakaopapuja on hyvää. Erilaisia liköörejä olisi myös saanut maistella, mutta tässä vaiheessa olin jo saanut suklaaöverit!



Söin ison palan suklaakakkua - ja jääkaakaon. Sitä ennen olin jo syönyt pienen suolaisen piirakan, Quichen, joten tässä kohtaa, kun tätä yritin syödä, tuntui todellakin siltä, että suklaata pursuaa korvista.


Ostimme mukaan hyvää kahvia, josta Bengt tykkäsi sekä erilaisia suklaatuotteita.

Suklaamuseon jälkeen ei jaksettu kuin kävellä Kennedy-puistoon ja istua alas. Aurinko paistoi kuumasti koko iltapäivän, mutta puistossa oli puiden alla mukavan viileää istua. Istuimme ainakin pari tuntia ja katselimme paikallista elämänmenoa. Meidän kohdalle pystytettiin pienet myyntikärryt ja pystytyspuuhien katsominen oli varsin huvittavaa. Ensin levitettiin pitkä muovimatto, jonka apulainen pesi ja harjasi sekä kuivasi. Mehut kaadettiin säiliöön, isäntä katsoi, että kaikki on paikallaan ja siivosi kärryä tosi tarkkaan. Sitten kolmas mies, joka jäi kärryyn myyjäksi, alkoi tehdä valmisteluja ja isäntä ja apulainen lähtivät pois. Kun myynti alkoi, mekin ostimme Chicha morada-mehua mukilliset. Chicha morada on hyvää mehua, jolla on terveysvaikutuksia (alentaa verenpainetta) ja se valmistetaan mustasta eli purppuranvärisestä maissista. Kyseisestä maissista ei tehdä mitään muuta kuin tätä mehua (ei siis ole syötävä) ja se on hyvin raikasta ja mukavan makuista, vaikka ruokajuomana.




Kävelimme ja katselimme puistoa, juttelimme turistipoliisien kanssa ja otimme kuvia. Puiston laidalla oli kirkko, joka oli kiinni, mutta muuten oli paljonkin nähtävää. Haimme kiertomatkoista esitteen. Puiston laidalta lähti Mirabus-kiertomatkojen bussit. Mietimme josko jaksaisimme huomenna lähteä kiertoajelulle.




Puistosta lähdimme kaupan kautta kohti hotellia. Vähän vettä ja mehua tarvitaan koko ajan, jotta ei kuivu tässä kuumuudessa.

Ilta meni hotellihuoneessa - nukahdin taas ajoissa. Mukavia nämä välipäivät!